torstai 1. joulukuuta 2016

Minun lampaani.


Lampaat ovat kestoaihe käsitöissäni. 
Virkkaan niitä, silloin tällöin, ja aina  ”omasta päästäni”. Silloin jokaisesta tulee yksilö.
Tässä viimeaikaiset 2, isolla kämmenellä.



Tämä lammas valmistui toissa iltana. Virkkasin sitä parina päivänä. Se on päässyt turvalliseen pussukkaan. 
Näitä, ”lammas pussukassa”, olen tehnyt paljon, ja antanut lapsille.

Lampaita olen virkannut  tähän mennessä melko tarkkaan 50 kpl, ja edelleen niitä syntyy.




Tässä lammaslaumani. Kokoelmissani on 14 lammasta, kunnes taas annan niitä pois, tai lauma kasvaa.

Niitä voin laskea iltaisin, jos uni ei muuten tule.



Ihan kivat lammasriipukset. Virkkasin ”ketjut” hopealangasta renkaisiin ja pikku hakaneulalla selkään kiinni. Ei taida kestää kovaa menoa.



Vähän vihjettä, miten lammas syntyy. 

Kun ei ole itsellä ohjetta, vaan improvisoi tilanteen mukaan, ei myöskään osaa neuvoa muita.


Ei tekemiseen myöskään tarvita suurta määrää instrumentteja.



Vähän otsikosta poiketen liitän vielä mukaan toisen neljästä kokoelmataulustani, omista virkkauksistani vuosien varrelta. Edellisessä postauksessani oli ensimmäinen taulu.
Monenlaista pikkuista on syntynyt.

Välillä pidän taukoa ja neulon vaikka sukkia tai ompelen, ja tietenkin inspiraatiot pyörivät päässä, kunnes taas tartun koukkuun.
  



Ja vielä eilen syntynyt "oma enkelini", joka toivottaa hyvää joulun odotusta kaikille!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti