maanantai 25. toukokuuta 2015

Kahdeksan pientä elefanttia.



Tässä tämänhetkinen elefanttiperhe, kahdeksan. Nyt on mielestäni luku täysi.



Lähikuva tytöstä, toiseksi viimeisestä.



Aina olen tavannut virkata kaverin, ja tässä tuli poikaelefantti kuvaan. 




No sitten taas kädet kaipasivat näpertämistä. Olin antanut pois pari lammasta, joten täydennystä kaipasin. Tässä virkkaan uutta lammasta, ja kaveri seuraa "syntymistä".




Meidän kylällä, kuten koko Suomessa, postilaatikot piti laittaa riveihin kadun varteen. 
Meidän kadulla talojen numerot eivät mene loogisesti järjestyksessä, niin Markku rakensi numerolaatan postilaatikkomme metallijalkaan, ja minä ripustin orvokit.



Kevät on muuttumassa kesäksi, ja uinuva viherpeukalo heräsi jälleen. 



Nämä tulppaanit ovat kukoistuksessaan kauan pitkän viileän kevään ansiosta.



Koko viime kesän saimme nauttia keräsalaatista ja porkkanoista, jotka näissä lavoissa viljelin. 
Nyt on jälleen siemen maassa, ja odotellaan satoa.



Viime kesä oli ongelmallinen säiden puolesta, ja tuotto jäi vähäiseksi, mutta tänä kesänä on jälleen odotusta, jospa saataisiin tomaattisatoa.



Daaliat juuret olivat talven kellarissa, mutta esikasvatin juurakot, ja siirsin ne maahan. 
Nyt vain odotamme, että halla pysyisi näistä kylmän aroista aluista kaukana, niin loppukesästä saamme ihailla jälleen suuria kirkkaan punaisia kukintoja. 
Tämä on suojaisassa, aurinkoisessa paikassa kasvihuoneen ulkoseinällä. 



Orvokit ruukkuihin. 
Alku on pientä, mutta kesäksi kukinnot runsastuvat ja leviävät.



Nämä orvokit poimin pensasaitamme alta. Ne olivat tulleet sinne jostain, en tiedä mistä. 



Gladiolukset aluillaan. Näistä pitäisi loppukesästä kehittyä valtavat keltaiset kukinnot. 



Saimme lahjaksi kirsikkapuun / pensaan. Jänikset ovat meidän pihapiirin ystäviä, joten verkko on paikallaan suojelemassa pikku hampailta.



Talomme kostealla, varjoisella pohjoissivulla, autotallin seinän vieressä on itsepintainen saniaiskasvusto, jota joudumme koko ajan rajoittamaan. 
Ketunleipä, metsäkukka, on kiva aluskasvillisuutena. 



Eilen illalla olimme metsälenkillä, Markku heitteli frisbeetä ja minä olin seurana. 
Tässä sammalkasvustoa kukassa, varret kauniina ilta-auringossa. 

Nyt on näillä näkymin kiireettömältä näyttävä viikko vaihteeksi edessä. Aurinko paistaa ja linnut pitävät konserttia aamuvarhaisesta asti. 

Iloista mieltä ja kaunista kesän alkua!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti