keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Yhtä juhlaa.


Joulukuu oli meillä pelkkää juhlaa, monenlaista. 
Alkukuusta vietimme hää-vuosipäivää. Juhlistimme sitä matkalla Etelä-Pohjanmaalle. 
Samalla matkalla saimme osallistua jännittävään tapahtumaan, seuraamalla TV:stä, kun sisarenpoikani Marko oli saavutustensa perusteella valittu tasavallan presidentin itsenäisyysjuhlavastaanotolle. 



Kolmena seuraavana viikonloppuna juhlimme kotonamme Markun merkkipäivää, ja katoin joka kerta suunnilleen tällaisen vaatimattoman juhlapöydän. Oli ilo viettää juhlaa ystävien kanssa. 




Kukkia tuli "talon täydeltä", kuten arvata saattaa. Tässä vasta ensimmäisen viikonlopun "kukkakattaus".



No joulukin tuli, ja juhla jatkui. 
Jälleen kerran oli aikaa paneutua huolella joulun sanomaan, Vapahtajan merkitykseen omassa elämässämme.



Iloksemme saimme vielä valkean joulun.



Vielä pari viikkoa sitten käsityötilanteeni torkkupeiton suhteen oli tämä. Tuntui, ettei koskaan tule valmista. Olinhan tätä jo työstänyt lähes vuoden päivät. 



Mutta kuinka ollakaan. Kun piti alkaa "myönteistä juhlastressiä" purkamaan, tuli kova into päälle, ja virkkasin melkein yötä päivää. Tässä valmis tulos 3.1.2015.

Hyvää ja iloista vuotta 2015 kaikille!