torstai 28. elokuuta 2014

Tattijuttu.


Tänään aamulenkillä ihan kuin vahingossa silmät osuivat näihin hauskoihin punikkitatteihin polun varrella.


Sitten vain piilopirtille hakemaan koria.


Puhtaita, ja sen verran, että parille aterialle tattimuhennosta, kun vielä sattui olemaan kuohukermaa jääkaapissa.


Retkiolosuhteet ja retkilautaset. 
Herkkuateria, ja pieni piristävä lisä, kun satumme pitämään kermassa haudutetusta tattimuhennoksesta (ruskeat palaset keskellä).


Nyt saamme lenkillä nauttia väreistä myös tässä järvimaisemassa. Pihlajat ovat täynnä marjoja.


Välillä sitten terassille istumaan ja virkkaamaan. Tämä on "ikuisuuskäsityö". Pienten hiirien ja pupujen, ym. pikkujuttujen ohessa näitä mummoneliöitä voi virkata kuukausia, ennen kuin torkkupeitto on valmis. Karkean arvioni mukaan niitä täytyy olla 216 kappaletta, ja nyt on n. kolmasosa valmiina, vaikka olen virkannut näitä jo kauan. "Terapiaa" joka tapauksessa, kuten kaikki pienet näperryksenikin.

Nyt on ollut sadetta ja rankkasadetta vuorotellen viikkokaupalla. Tästä päivästä lähtien ennusteet lupaavat muutosta.

Säät ovat asennejuttu. 
Olen nauttinut sateella pyöräilystä, kun olen pukeutunut sadevaatteisiin!
Upeaa syksyä!




tiistai 26. elokuuta 2014

Omasta maasta.


On ihan hauskaa kerätä ensimmäisiä "vaivannäön hedelmiä". 

Porkkanat pysyvät syötävinä pidempään, kun raastan ne, lisään joukkoon kurpitsapikkelsiä ja ananasmurskaa. Syntyy itse tehty aurinkosalaatti. 

Tomaattisato on ollut niukka, mutta herkkua on oma tomaatti, vaikka pienikin. 

Keräsalaatista olemme nauttineet joka aterialla ja vielä leivän päälläkin. 



Tämä kukka on kiva, eräs daalialajike. 
Mirja toi sen  meille keväällä pikku ruukkukukkana. 
Siirsin sen ulos, ja se on kukkinut koko kesän, ja edelleen jatkaa, vaikka elokuu on kääntymässä syyskuuksi.


Kehäkukat kukkivat kauniisti, ja takana oleva daalia, niin kituliaalta kun se vaikuttikin alkukesästä, on se ollut lopulta näyttävin kaikista meidän daalioistamme. Korkeuttakin on ihan kiitettävästi.


Gladiolukset kukkivat eri aikaan, etupihalla vielä neljä vartta on kukassa.  
Ensi keväänä taidan laittaa kaikii samaan riviin, niin näyttäviä ne ovat.


Tämän kesän tämä ulkotyöprojekti alkaa olla valmis. Kaikki syöksyputket on salaojitettu, ja siistiltä näytää. Vielä kun ruoho kasvaa, niin piha on siistin yhtenäinen.

Tämä kesä on ollut erikoinen. Alkukesä kylmä, sitten vuosisadan helle, nyt sadetta ja kaatosadetta vuorotellen viikkokaupalla. 

Samoin maailmalla on ollut pelottavaa. Sotia ja taisteluita, sodan uhkaa yhä lähempänä. 

Onneksi on turva Kaikkivaltiaassa.
"Rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne..."

perjantai 8. elokuuta 2014

Pikkupiristystä ja huolia hellekesän arjessa.



Käänsin "pupuvaihteen" päälle. Nyt teen näitä toistaiseksi, niin ainakin luulen.
Minulla on ennestäänkin pupuja, mutta hiiret ovat tähän asti olleet ensimmäinen valintani, kun kädet kaipaavat näpertelyä.



Tässä on hiiripesuetta, joitakin on annettu poiskin. Elefanttiperhe pääsi samaan kuvaan. 
Tässä hyllykössä on 58 erilaista virkattua pikkuotusta, siis tässä osa siitä. Lisäksi toinen pienempi hyllykkö, jossa 19 kpl, joten hyvä keräilysarja jo, ja lisää kertyy.



Satokausi on alkanut, ja tässä esimakua. 11 litraa mehua näistä saatiin. Meillä pidetään punaherukkamehusta. 


Samasta puutarhasta saadaan myöhemmin omenasatoa.



Oman kasvihuoneen tomaatit kärsivät hieman alkukesän koleudesta, eikä kasvu ole oikein elpynyt. Tässä kirsikkatomaatit alkavat jo kypsyä.


Meidän mansikkamaan viimeinen kaunotar tällä erää. 
Itse asiassa lajikkeen nimi on "Lumotar". Makea ja ihana maultaan.



Kehäkukkaa täytyy joka kesäksi saada vähän kasvamaan, silmän iloksi. Harrastan tätä lähikuvausta, ja jälleen kaunis yksilö tämäkin.



Kaiken kauniin ja ihanan lämpimän kesän keskellä ollaan saatu nähdä myös surullisia tapahtumia. 
Tämä puu kaatui viime viikolla myrskyssä asuntovaunumme edestä vinosti poispäin, tuttujen vaunun päälle, ja vaunu romuksi. Itketti toisten puolesta. Yhtä hyvin se olisi voinut murskata meidän vaunumme. 

Toisaalla Suomessa leirintäalueella oli koettu tosi suuret myrskyvahingot. 



Tänä aamuna maalasin tämän pikku teoksen. 

Jotenkin vain mieli on murheellinen maailman tilanteen puolesta. Irakissa kristityt ovat joutuneet pakenemaan henkensä edestä tappajia. He ovat vaarassa kuolla terroristien käsiin tai paetessaan vuorilla vaikeissa olosuhteissa.

Syyriassa sota riehuu mielettömänä, ja monissa muissa valtioissa.

Lisäksi Israelissa ja palestiinalaisalueilla on niin vaikea umpikuja ja  sotatila, ettei mikään inhimillinen näytä voivan sitä ratkaista.

Rukous on ainoa keino täältä käsin vaikuttaa. 
Ainoastaan Kaikkivaltiaalla on ratkaisu ja apu tähän kaaokseen.  
Hän on Rauhan Ruhtinas!