perjantai 27. kesäkuuta 2014

Talvinen kesän alku.


Totta se on. 17.6.2014. 
Tämä daaliani, yksi neljästä hyvään alkuun päässeestä, aiheutti sydämentykytyksiä, kun luvattiin yöhallaakin. Parina aamuna nousin katsomaan, miten on käynyt näiden kylmänarkojen kasvieni. Tämä raekuuro tallentui kuviini.



Sama 27.6.2014

No eipä onneksi hätää. Nuppuja ilmaantuu kaikkiin, ja kukinnasta on toivoa.



Villiruusuni mun. 
Siirsin tämän kukkapenkkiini jostain kaivamisen tieltä. Vaivainen se vähän on, ja joudun kai leikkaamaankin pensasta reippaasti, jospa se siitä voimistuisi.



Keräsalaatti on hitaasti, mutta varmasti tuottamassa satoa ruokapöytäämme. 
Kylmyys on sitäkin vaivannut. Mutta ensi viikolla jo on luvassa säätiedotuksen mukaan vähän lämpiävää. Se sopii, kun Markullakin alkaa kesäloma. 



Tämä sopisi kuva-arvoitukseksi. Ehkä pankkiryöstäjä, .......
Ei, vaan Markku räystäs-syöksyputkia rakentamassa, ja kouruja korjaamassa. Kuvakulma on mielenkiintoinen.
Tätäkin työtä on mukava tehdä, kun ei helle vaivaa. 
Kaikista asioista vain hyvä puoli esiin.

Minä pidin tikkaita, varmistin vain, ettei putoa korkealta.



Välillä taas sisälle istumaan, virkkaamaan, ja vaikkapa iltauutisia katsomaan. 

Tämän liinan sain valmiiksi eilen, 26.6. Vähän on tyhjä olo taas, kun ei ole mitään näpertämistä.........



...........Kunnes muistin, että onhan minulla nämä neliöt, joita voi virkata miten paljon tahansa, eikä sittenkään ole kylliksi, jos vaikka yrittää saada aikaan isoa torkkupeittoa. 
Tämä on hauskaa ja stressitöntä puuhaa. Väriä voi vaihtaa "mielialan mukaan".

Ja hiiriä ym. voi virkata välipaloiksi.

Kyllä kylmäkin kesä on välillä ihan hyvä, jos ottaa tyytyväisen asenteen, ja elää sen mukaan. 



maanantai 16. kesäkuuta 2014

Lintuasiaa ja juhlatunnelmaa.


Tähtäsin kameralla tätä pihamme lintukotoa. Kirjosieppo on tehnyt hartaasti töitä, ja ruokkinut poikasia. Tässä yksi otos, kun naaras-kirjosieppo on ruokkinut poikasiaan ja lennähtää ulos pöntöstä.

Näitä unohdumme seuraamaan pitkiksikin ajoiksi, kun ruokinta jatkuu aamusta iltaan, joskus vielä illan hämärissäkin.



Uroksen vuoro ruokkia.



Tässä pöntössä etupihan vaahterassa asui talitinttiperhe. Ruokkiminen oli tosi vilkasta, ja kova piipitys kuului pöntöstä kauas asti. 
Nyt on hiljaista, ja poikasia ruokitaan ympäröiviin puihin, ja taas meteli on välillä kova.



Välillä istahdetaan virkkaamaan, ja syntyy näitä ihania hiirulaisia. Niitä vain on niin kiva tehdä.... ja luoda uudenlaisia asuja.



Ja aina kaksittain. Nämä syntyivät viime viikon lopulla. Nyt on juhannusviikko, ja tietysti juhla-asut päälle.






keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Leppoisaa kesäpuuhailua.


Laitoin talvella tekemistäni jäljellä olevat rintakoristeet uusiin paketteihin. 



Keräilin puutarhastani kukkakimpun Suville syntymäpäivän kunniaksi. Kaunis ja tuore, lisäksi ilmainen ilo.


Ostimme puutarhapöydän ja pari tuolia, ja niin sain virkkaamalleni pyöreälle liinalle sopivaa käyttöä. Tämä on pääoven porrastasanteella.



Tänään oli aurinkoinen ja lämmin kesäpäivä, seuraavina päivinä luvattiin sadetta. Sain maalausinspiraation, ja maalasin tämän aidan, joka olisi kyllä pitänyt jo aikaisemmin maalata. Kivalta näyttää.



Edellinen asukas oli pitänyt pihan perää avoimena puistoon, mutta me halusimme oman tuntuisen pihan ja Markku rakensi tämän aidan viime syksynä. 

Kasvimaani etualalla on jo hyvällä alulla.



Kasvihuoneeni on myös jo käytössä. Salaatit kasvavat ylähyllyllä.

Tomaatin taimet ovat jo kukassa. Vastakkaisella puolella on lisäksi pari kirsikkatomaatin tainta. Laitoin kaikki altakasteluruukkuihin, niin muutaman päivän lomapoissaolo ei haittaa, eikä tarvita kastelijaa. 

Alkaa jännittävä odottaminen, miten hedelmät ehtivät kehittyä tänä kesänä. Viime kesänä oli vain kaksi tainta ja tulos oli hyvä, ja tomaattien maku ihanan pehmeä.

Olen lisäksi jopa osannut nauttia oleilusta ja lukemisesta. 
Ensi viikolla on juhannus ja juhlat.





maanantai 2. kesäkuuta 2014

Parempaa on edessäpäin.


Tämän hiiren virkkasin eilen ja tänään. Olin virkannut pienen  vaaleanpunaisen hameen jo muutama päivä sitten, mielijohteesta.  
En ole itse maailmoita syleilevä, kuten tämä hiiri näyttää olevan. 
Yritän hallita pientä elämääni, ja kuitenkin  ”kurkottaa taivaisiin jo täällä maitten päällä”.



Toivon, että voisin olla ihminen, joka osaa itkeä itkevien kanssa, niiden, joiden ”omenapuu ei kukkinutkaan tänä keväänä”.  (Vähän haalea kuvaus.)

Niin, jotain vain tuli, eivätkä asiat menneetkään niin, kuin oli odottanut.............



..........Ja iloita niiden iloitsevien kanssa, joille tuli elämään yllättäen iloa ja kukkaloistoa.

Puutarhassamme oli molempia tänä keväänä. 
Yritän ahertaa ja lannoittaa, mutta ei kaikki aina riipukaan minun kyvyistäni, vaan Hänestä, joka säät ja ilmat ja elämänkaaret säätää.  Hänen käteensä on turvallista käpertyä niin ilon kuin surunkin päivänä, aina toivoen  parempaa, ja paras on todella edessäpäin. 
  
................Yhden minä kuitenkin teen: 
unohtaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessä, minä riennän kohti päämäärää saadakseni voittopalkinnon, jonka omistamiseen Jumala on minut kutsunut taivaallisella kutsulla Kristuksessa Jeesuksessa. Fil. 3:13-14
Riemullista!

Blogipäivitykseni harvenevat kaiken kesäisen touhun keskellä, mutta, "päivä vain, ja hetki kerrallansa".