maanantai 17. maaliskuuta 2014

Taidetta terveydeksi.



Lohduttavia pieniä asioita, maalattu ja tekstitetty. 

Tänään kuulin radiosta, miten sairaalassa potilaita auttaa selviytymään, kun näkee ympärillään taidetta, ja ylipäätään värejä. 
Jutun mukaan myös klownit ovat pienille lapsille henkilöitä, jotka vähentävät pelkoa ja jännitystä toimenpiteisiin meneviltä lapsilta.

Tässä blogissani, kuten kyllä yleensäkin taiteeni on kukkavoittoista.



Tämä kuva on historiallinen. Työskennellessäni hoitotyössä sairaalan leikkaussalin heräämössä vuonna 1989, aloin siinä sivussa somistaa työympäristöäni. Näiden pylväiden ruusut, jotka tein kontaktimuovista,  saivat aikaan iloa ja ihastusta, etenkin potilaiden taholta. Eipä juuri päivää ollut, ettei joku potilaista huomioinut niitä iloisesti.
Olin tässä samassa työpaikassa yhteensä 24 vuotta 
Vuosia myöhemmin eräs jo 17-18-vuotias nuori miespotilas sai ahaa-elämyksen, kun hän huomasi ruusut. Hän  kertoi olleensa 3-vuotiaana kitarisaleikkauksessa ja silloin jo muisti nähneensä ne ensi kertaa, ja edelleen ne piristivät leikkauspäivää. 



Nämä kukat tein pyynnöstä röntgenosaston rapputasanteille. 
Myös muualle samaan sairaalaan tein pyynnöstä tilataidetta, joka oli siis kontaktimuovista leikeltyä. Näinkin voi somistaa.



Lahjoitustaulu 1.

Loppuvuodesta 2012 olin itse mukana projektissa, jossa paikkakuntani  taiteilijat  lahjoittivat teoksiaan terveyskeskukseen

Siitä tuli juhlallinen tapahtuma, ja nyt ovat käytävien seinät täynnä toinen toistaan laadukkaampia tauluja. 
Tapahtuma sai osakseen paljon ihastelua sekä potilaiden että vierailijoiden kautta silloin, ja saa edelleen.



Lahjoitustaulu 2.



Myöhemmin vielä poikkesin terveyskeskukseen, kuvattiin, ja siellä se nyt on. Toinen tauluni on toisella käytävällä. 

Nyt kevään, takatalven ja valkoisten hankien ja kirkkaan auringonpaisteen keskellä ja kaiken muun touhun keskellä odottelen orastavaa maalausinspiraatiota. Ehkä se vielä......


tiistai 11. maaliskuuta 2014

Unelmiemme keittiö.



Nyt on todella aihetta pieneen, tunnelmalliseen kahvihetkeen!



 Keittiöremonttimme alkoi 27.12.2013, ja eilen illalla, 10.3.2014 putkiasentaja teki viimeiset liitännät; hanan ja astianpesukoneen. Nyt kädet ristiin ja kiitos taivaan Isälle ja taitaville ammattimiehille. 
Alkuvaiheessa luulin, että se kaikki on parissa viikossa valmista, mutta....



 Entinen keittiömme. Liesi oli aikapommi, kuumeni "enemmän ulkopuolelta kuin sisältä". Lattia notkui ja narisi. Astianpesukone on toisella puolella huonetta. Synkkää oli, kun kattokin oli tumma, ja lisäksi tämä on pohjoisen puoleinen huone. 

Yritin silloin olla tyytyväinen tähän, mutta remontti tuli ajankohtaiseksi, kun käyttövesiputkisto oli tullut tiensä päähän, aikapommi sekin, eikä ollut ikänsä puolesta vakuutuksen piirissä.



Nyt on ihana aamu, ja aika lähteä ulos. 
Tämä kuva on makuuhuoneen ikkunasta naapuritaloon päin. Talvi ei ole tänä vuonna tämän ihmeellisempi ollutkaan, kuin tästä kuvasta näkyy. Ruoho on ollut vihreää koko talven, vain valoisuus on vaihdellut. 
Nyt lenkkiasu päälle, reppu selkään ja kauppareissulle.

perjantai 7. maaliskuuta 2014

Vuorottelua.


"Tässä minä istun suurella kämmenellä. Eilen minua alettiin virkata, tänään tulin valmiiksi. Jonain päivänä matkustan mutkien kautta Espooseen, pikku Leolle kaveriksi".



Tänään on keittiöremonttimme vaiheena putkitöiden viimeistely. Kaikki talon käyttövesiputket uusiksi, ja kaikki uudet hanat ym. systeemit. 
Minulla on tehtävänä laittaa ruuat ja kahvit työmiehille. Äsken kävin puolen tunnin lenkillä. 

Väliajoilla istahdan hetkekesi virkkaamaan tai neulomaan. Kun teen paljon käsitöitä, niin yksi laji kyllästyttää ennen pitkää. Tänään keksin, että teen vuorotellen kutakin. Liina ja sukat eivät valmistu päivässä tai kahdessakaan, mutta puput ja hiiret (lankakerä jo odottaa vuoroaan) ovat nopeampia. 
Huomaan, että jonkinlaista  piristettä  käsitöiden tekeminen on kyllä aivoille, koska on niin paljon kivempi tunne taas, kun saa jotain hauskaa aikaan.



Isäni aikoinaan tekemä viulu inspiroi myös ajoittain. Soitan lähes joka päivä vähän, ja se on kivaa, kun huomaa, että taito pysyy yllä.

Tulkoon nyt mainituksi ihana lauluryhmäni Shir Shalom (rauhan laulu), joka tekee myös keikkoja ahkerasti. 
Vihjeenä tässä: You Tubessa hakusanalla: "Shir Shalom - On Jumalalla kaikki valta"., saat näytteen laulustamme harjoitustilanteessa. 
Näin saan edelleen tuntumaa kodin ulkopuolelle ja seurakuntaan, vaikka työelämä on taakse jäänyttä elämää. 
Tässä oli siis pieni tilapäivitys näin kevään alkaessa.

Maailman meri kuohuu, sitä ei voi kukaan kieltää, mutta "kun on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa kuin on tähti taivahalla, lintu emon siiven alla". Tätä olotilaa toivon kaikille rakkaille. 

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Seitsemän veljestä, nöf nöf.


Tässä on koko pesue koossa. Nämä tuli virkatuksi nopeasti. Emo puuttuu, mutta tyydyn nyt näihin seitsemään. 



Tämä oli ensimmäinen, enkä arvannut, että innostuisin tekemään useampia, kunhan kokeilin, osaanko tehdä porsaan.



Ihmettelyä, kuvaan ilmestyi kaksi uutta kaveria.



Tämä on ykstyiskohta hyllyköstä, jossa on nyt 57 erilasta virkattua pikkuotusta.



Siitä kokoelmasta kuva tässä. Jouduin tekemään uuden hyllyn porstaita varten, ja jatkoa seuraa, kun minulle ehdotettiin, että seuraavaksi lampaita! 
Onneksi keittiöremontti alkaa olla lopuillaan, ja elämä asettuu kohdalleen ja on aikaa kaiken arkipuuhan keskellä ottaa virkkaus välillä ihan rauhassa käteen ja keksiä uutta.