torstai 16. tammikuuta 2014

Kohti kevättä.


Niin vain on, että kevättä kohti ollaan menossa. Näkymä talomme portailta ylöspäin. Lehtipuut olemme yhtä vaille kaataneet syksyn kuluessa. Männyt ovat vielä, ne ovat ihan kauniita. 
Nyt on vielä pakkasta, mikä on hienoa pitkän lauhan ja synkän talven jälkeen.



Meillä on meneillään keittiöremontti, ja kaikki on sekaisin. Onneksi ollaan loppusuoralla, ja unelmakeittiö näköpiirissä. 
Tämä tumman ruskea kalastajalankarulla on ollut pitkään lankakorissani. Jotain varten sen olen hankkinut joskus. Nyt kaiken remonttikaaoksen keskellä aloitin liinan virkkauksen. Itse keksin mallin. Tämä voi valmistua joskus (nyt läpimitta 49 cm), mutta eipä hätää, meillä ei ole pyöreää pöytää muuta kuin puutarhakalusteissa, joten kesään voi mennäkin. 
Nyt ei ole inspiraatio riittänyt pikku otusten virkkaukseen, kun luovuutta tarvitaan remontin eri vaiheissa, joten tämä virkkaus rentouttaa. Se toistaa itseään, ja on helppo malli.



Olemme jaksaneet ihastella tätä amaryllistä. Se tuli meille pienenä, pari nuppua näkyvissä. Siitä kehittyi valtava luomus, 10 kukkaa yhteensä. Nyt on vielä pari meidän ilonamme pitkän .varren päässä. Kyllä Luojan luomisvoima on ihmeellinen. Pienestä sipulista tämmöinen taideteos.



Vielä yksi silmäys jouluun ja tähän joulutähteen, joka kesti virkeänä yllättävän pitkään. Sitten pannaan joulukirjan kannet taas vuodeksi kiinni. 
Suomi on ihana maa kaikkine vuodenaikoineen.