torstai 12. syyskuuta 2013

Puikkoihin voi jäädä koukkuun.


Sain jossain vaiheessa kesää siskoltani muutaman lankakerän. Itse asiassa n. 700g. Sinistä, punaista ja valkoista. Itselläni oli yksi sinikirjava kerä. Neulomme avustussukkia paleleville lapsille. On se vain niin hauskaa neuloa villalangasta helteellä.



Tämän puuhan voi ottaa käsiinsä milloin vain on joitakin hetkiä, jolloin kaipaa jotain näpertämistä, siis välipaloina, kuten tapaan sanoa.



Näistä langoista olen siis neulonut vielä muutaman, kuten "ruusukkeessa" näkyy. 
Nyt, kun on vielä 150g, ja niistä tulisi vielä parit sukat, otan etäisyyttä, siis siirrän syksympään. Irroittadun "neulekoukusta"- jos onnistun. 

Siskoni Maria on minun idolini näissä käsityöasioissa, ja jolta langat sain,  varmaan ymmärtää yritykseni olla tekemättä mitään. 

Syksyn tulo ei oikein kangertelematta näytä onnistuvan. Lenkkeily sujuu hyvin T-paita päällä ja päivälämpötilat viihtyvät 20 asteen vaiheilla. Erikoinen syksy säiden puolesta, joten hyödynnän ulkoilua mielen virkistäjänä, suosittelen kaikille.