keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Kesäkissa sai kaverin.


Tämä kuvan pupu syntyi eilen kesäkissalle kaveriksi. Tapanani on ollut tehdä aina kaveri, koska ei ole kiva olla yksin. 
Kesälomalaisen täytyy keksiä ajankulua. Kun olemme asettuneet asuntovaunullemme Ison Kirjan leirintään, syntyvät aika pian päivärutiinit, joihin kuuluu aamu-ja iltalenkit yhdessä, kaupassa käyntiä ja iltasaunaa. 
Miehelläni on harrastuksena frisbee-golf, joka mahdollistuu nyt, kun tänne maastoon on tehty rata. Hän välillä häipyy maastoon, ja usein saa kavereitakin mukaansa.
Minun harrastukseni on aina vain tätä, virkkaamista, neulomista, lukemista, pikku taloustöitä. Markku yleensä valmistaa lounaan, hän on hyvä siinä. 


Eräänä iltana saunomisen jälkeen suunnistimme makkaranpaistokatokseen. Tämä maisema oli todella tämän värinen! Uskomaton näky.


Maistuisi varmaan muillekin, vaikkakin harvinaista herkkua meille. Emme ole varsinaisesti makkaran ystäviä.


Kävimme ihmettelemässä lakkasuolla. Vähän oli jäljellä, koska lakkojen aika oli jo vähän ohi. Tässä saalis, reilu puoli litraa. Pakastimeen odottelemaan herkutteluhetkeä.


Vadelmia on aivan valtavat määrät. Aikomukseni oli käydä hakemassa jälkiruokamarjat, jogurtin päälle ripoteltaviksi, mutta astia tuli täyteen! Tein vadelma-juustokakun, se on jääkaapissa hyytymässä huomiselle päiväkahville.


Markku kävi mustikkametsässä sillä välin. 
Asuntovaunun pakastelokero käy pieneksi, joten nyt vain nautitaan marjoista, ja yritetään hillitä poimimishaluja. 
Kotiin lähdetään viikon lopulla ja uudet marjamaastot kutsuvat. Talvella on ihana ottaa piirakan päälle ja muuhun tarpeeseen, kun on mistä ottaa. 
Nyt muutaman päivän viileän sääjakson jälkeen on jälleen hellesäät, joille ei kuulemma loppua näy. 
Sitä se kesä on tänä vuonna, säidenkin puolesta täydellinen!

1 kommentti:

  1. Kirjoitit että minun harrastukseni on aina vain tätä virkkaamista jne. Ei se ole vain! Käsintekeminen on terveellistä. Olen ajatellut, että monien harrastukset ovat menemistä ja tulemista tai muuten rauhatonta. Joka jaksaa olla paikoillaan esimerkiksi virkkaamisen ajan, omaa varmasti merkittävästi henkistä pääomaa.
    Yhteen kommenttiin täällä vähän vaikeroin, että onko korttiaskarteluni turhanaikaista puuhailemista. Olin tässä vähän voimaton, enkä jaksanut askarrella ja se oli ikävää aikaa. Varmastikin saan luottaa siihen, että olen Jumalalta saanut halun siihen ja jonkinmoisen taipumuksen, niin saan myös toteuttaa sitä.

    VastaaPoista