tiistai 13. marraskuuta 2012

Talvitanssi

Virkkaus jatkuu, aiheet muuttuvat.
Nyt alkoi nukkejakso. Ainakin muutamia tällaisia tanssijoita aion tehdä muun virkkauksen ohessa.

Tämä ja edellinen kuva on ensilumien aikaan (sulivat jo), Myllykoskelta siskon mökiltä, lampi oli jäässä. Tanssijaa oli vaikea saada pysymään paikoillaan, kuten tanssijoita yleensä. Kamera oli toisessa kädessä ja nukke langan päässä toisessa.

Tein viime viikonloppuna tanssijalle parin. Eihän yksin ole hyvä olla, se on yleensä näissä periaatteenani. Hain tänään Helsingistä huollosta/korjauksesta isäni rakentaman viulun. Oli korjattu ja soi ihanasti. Soitan päivittäin, ja aina vain mukavammalta tuntuu soittaa. Tässä näkyy samalla mittasuhteet--virkkausten koko.

Täytyy tehdä muutakin aina välitöinä. Tässä jatkoa edellisen blogin mummoneliöille. Yksi pala puuttuu takakulmasta, siksi piti kääntää. 
Virkkaus virkistää paljon synkkiä syystalven päiviä, kun ei ole vielä pysyvää luntakaan. Olen siitä syystä käyttänyt myös iloisia värejä. 
Ehdin silti lukea ja ulkoilla. Kaikkea tasapuolisesti, ja kun vielä oppisi ajattelemaan paljon myönteisiä ajatuksia.

maanantai 5. marraskuuta 2012

Ensimmäiset mummoneliöt.

Tässä ensimmäiset koskaan tekemäni mummoneliöt, oikeasti. Olen tehnyt neliöitä joskus, mutta ne olivat sellaisia - ei oikeita mummoneliöitä. Toivottavasti tämä alkaa sujua. Olen virkannut kyllä pikkueläimiä, kuten monessa blogissani näkyy.  Olen ymmärtänyt, että neliöistä voi tehdä kaikenlaisia peittoja, joihin voi kääriytyä. Vauvan, nuken ja aikuisen peittoja. Tyynynpäällisiäkin voi tehdä, ja mitä vain. 


Sain yhden projektin valmiiksi viime viikon lopulla, hiiripoikueelle vanhemmat, äidin ja isän. Näin päin se kävi tällä kertaa. Ensin lapset ja sitten äiti ja isä!

Tässä pikku perhe. Lopullinen lapsiluku tässä perheessä on kahdeksan. (Annoin hyvään perheeseen kolme hiirtä viime viikolla).
Näitä oli kiva tehdä, mutta pidän nyt taukoa tästä lajista.

Kiva viikko edessä, toivotaan niin!